// Lehtileikkeitä // Kuvia // Linkit  //

---

Tänne on kerätty kaikkea mielenkiintoista Silamuskodista,
lehtileikkeitä, kuvia tapahtumista sekä tarpeellisia linkkejä.

---

Karjalan kunnailla

Jo Karjalan kunnailla lehtii puu,
Jo Karjalan koivikot tuuhettuu,
Käki kukkuu siellä ja kevät on –
Vie sinne mun kaiho ponneton.
Ma tunnen vaaras ja vuoristovyös
Ja kaskies sauhut ja uinuvat yös
Ja synkkäin metsies aarniopuut,
Ja siintävät salmes ja vuonojes suut.
Siell' usein matkani määrätöin
Läpi metsäin kulki ja jylhäkköin,
Ja vuorilla seisoin paljain päin,
Mist' uljaan Karjalan eessäni näin.
Tai läksin kyliin urhojen luo,
Miss' ylhillä vaaroilla asui nuo;
Näin miehet kunnon ja hilpeän työn
Ja näin, miss' sykkii Karjalan syän.
Jo Karjalan kunnailla lehtii puu,
Jo Karjalan koivikot tuuhettuu,
Käki kukkuu siellä ja kevät on –
Vie sinne mun kaiho ponneton!

suomenkieliset sanat:  Valter Juva

Karjalaisten laulu

1. Suloisessa Suomessamme
oisko maata armaampaa,
kuin on kaunis Karjalamme,
laulun laaja kotimaa!
 :,: Lauluna sen kosket kuohuu,
järven aallot loiskuaa,
säveleitä salot huokuu,
ikihongat humajaa. :,:

4. Ei oo meillä rikkautta
eikä maamme viljavaa,
vaan on laulun runsautta,
kylvämättä kasvavaa;
 :,: sit' ei pane Idän halla
eikä Pohjan pakkaset,
se ei sorru sortamalla,
sitä ei lyö rakehet. :,:

7. Konsa vaino Suomeamme
kovin kourin koittelee,
silloin kurja Karjalamme
Suomen surut soittelee.
 :,: Ja kun onnen päivän koitto
Suomellen taas sarastaa,
silloin riemun suuri soitto
Karjalasta kajahtaa! :,:

Laulun on säveltänyt ja
sanoittanut: P. J. Hannikainen

Heili Karjalasta

Kauas maailmaan läksin kulkemaan
kuljin niin iloisna ja huoletonna vain
Jouduin Karjalaan, kuinkas sattuikaan
lemmenpiston sydämeeni sain.
Hei Karjalasta heilin minä löysin
löysin heilin pienen herttaisen.
Hän kohta minut sitoi lemmen köysin
sitoi hurmahan iäisehen.

Tunne outo rinnassani on kuin paino povellani
ja kuitenkin niin onnellinen oon.
Hei Karjalasta heilin minä löysin
vaivuin hurmahan iäisehen-.

Vaan en saanutkaan tuonne onnelaan
jäädä – täytyi jälleen rientää kauas pois.
Mutta rinnassain yks on aatos vain:
Jospa Karjalaan taas päästä vois.
Hei Karjalasta heilin minä löysin…

san. R. Ryynänen,
säv. ja esitt. Georg Malmstén